monokromaattorisubstantiivi
/ˈmonoˌkromɑːtːori/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.optinen laite, jolla säteilystä eristetään tietty aallonpituus
Esimerkkilauseet
Tyypillinen diffraktometri koostuu säteilylähteestä, monokromaattorista, goniometristä, ja säteilyilmaisimesta tai - ilmaisimista.
Säteily osuu monokromaattoriin, josta vain kapea aallonpituuskaista heijastuu itse näytteeseen.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 6
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | monokromaattori |
| Genetiivi | monokromaattorin |
| Partitiivi | monokromaattoria |
| Essiivi | monokromaattorina |
| Translatiivi | monokromaattoriksi |
| Inessiivi | monokromaattorissa |
| Elatiivi | monokromaattorista |
| Illatiivi | monokromaattoriin |
| Adessiivi | monokromaattorilla |
| Ablatiivi | monokromaattorilta |
| Allatiivi | monokromaattorille |
| Abessiivi | monokromaattoritta |
Riimit
-ori
Kaikki riimit