monoteletismi

1. 1.teologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella oli kaksi luontoa mutta vain yksi tahto. Oppi tuomittiin harhaoppisena Konstantinopolin kolmannessa kirkolliskokouksessa.

1. 1.the theological doctrine that Christ had only one will even though he had two natures (human and divine); condemned as heretical in the Third Council of Constantinople

Hierarkia

Esimerkkilauseet