mo­no­te­le­tis­mi

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

mo-no-te-le-tis-mi (6 tavua) · 13 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. teologinen oppi, jonka mukaan Kristuksella oli kaksi luontoa mutta vain yksi tahto. Oppi tuomittiin harhaoppisena Konstantinopolin kolmannessa kirkolliskokouksessa.

Esimerkkilauseet

Monoteletismi tuomittiin harhaopiksi kuudennessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 680-681, ja asiaan palattiin vielä Trullossa vuonna 692.
— Wikipedia: Monoteletismi
Monoteletismi on 600 -luvulla muodostunut oppi, jonka keisari Herakleios I (keisarina 610-641) julisti Bysantin viralliseksi kristologiaksi yrittäen näin voittaa monofysitismin.
— Wikipedia: Monoteletismi

Englanninkieliset vastineet

  • Monothelitism
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Monoteletismi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/monoteletismi