Asiasanasto.fi

monottaminen

substantiivi

/ˈmonotːɑminen/

Johdettu sanasta: monottaa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä monottaa

Etymologia

monottaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivimonottaminen
Genetiivimonottamisen
Partitiivimonottamista
Essiivimonottamisena
Translatiivimonottamiseksi
Inessiivimonottamisessa
Elatiivimonottamisesta
Illatiivimonottamiseen
Adessiivimonottamisella
Ablatiivimonottamiselta
Allatiivimonottamiselle
Abessiivimonottamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit