muu­tun­ta

substantiivi/ˈmuːtuntɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: muuttua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. muutos tai muuntuminen, esimerkiksi saasteiden kohdalla

Käännökset

  • ruotsimetamorfos

Esimerkkilauseet

Näiden tosiolosta aistioliot saavat vaihetellen vähän osaa synnyn, muutunnan ja kuolon vaihekulussa.
Platon, Gorgias
4. olenta jonkunlaisna, muotosena eli siasena olevan; muutunta siksi muuttuvan;
Elias Lönnrot, Mehiläinen 1836

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimuutunta
Genetiivimuutunnan
Partitiivimuutuntaa
Essiivimuutuntana
Translatiivimuutunnaksi
Inessiivimuutunnassa
Elatiivimuutunnasta
Illatiivimuutuntaan
Adessiivimuutunnalla
Ablatiivimuutunnalta
Allatiivimuutunnalle
Abessiivimuutunnatta

Riimit

-uːtuntɑ

Kaikki riimit

Lähteet