my­ke­vä

adjektiivi/ˈmykeʋæ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)(harvinainen)ulospäin kaareva eli kupera

Esimerkkilauseet

Mutta pohjanpuoleinen mykevä laita erottautui selvästi kellahtavaa taivaanrantaa vasten.
— Arvi Järventaus, Kettusen komppanian Lapinmatka
Kylänpaikka oli myöskin hyvin valittu: mykevä joen niemi, johon maalta johtava kannas oli kanavalla katkaistu, joen törmät sikäli korkeat, ettei vihollinen ilman kärvästikkaita voinut helposti sinne kiivetä; lisäksi kaunis näköala kalaisen joen yli sekä kaskimaita penikulmittain joen molemmin puolin.
— Kaarlo Hänninen, Kuningas Äyräpää

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimykevä
Genetiivimykevän
Partitiivimykevää
Essiivimykevänä
Translatiivimykeväksi
Inessiivimykevässä
Elatiivimykevästä
Illatiivimykevään
Adessiivimykevällä
Ablatiivimykevältä
Allatiivimykevälle
Abessiivimykevättä

Riimit

-ykeʋæ

Kaikki riimit

Lähteet