nän­nä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. äiti
  2. nänni; tutti

Etymologia

1nännä1 – äiti

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nenna yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
viro

Voivat olla omaperäisiä, lähinnä lastenkieleen kuuluvia hellittelysanoja (vertaa nänni, nännä, katso tätä), mutta kysymyksessä saattaa hyvin myös olla laina ruotsi naapurimurteista, vertaa nykyruotsi murt. Suomi (Itä-Uusimaa Kokkola; lastenk.) nänno, nännu ’äiti’, nykyruotsi murt. Viro (Hiidenmaa) nänn ’sama merkitys’, nykyruotsi murt. Gotlanti nänna, nännä ’äiti; pikkulasten ensimmäinen puhuttelusana äidille’. Vertaa nenna.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viro(lastenk.) nenn, nennekene, nänn, nännekene ’äiti’, murt. (Kodavere) nenne ’sama merkitys’, (Vaivara) nennä ’sedän vaimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

2nännä2 – nänni; tutti

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nänni yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lastenkielestä peräisin oleva sana, joka voi olla vanhakin; äänt. vastineiksi sopisivat myös udmurtti noni̮ | komi ńańa, ńoń ’rinta, nänni’, mutta nämä voivat olla myös erillisiä muodosteita. itämerensuomi (lähinnä karjala) → venäjä murt. njánja, njáni ’nänni’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennännä ’naisen rinta; tutti; (mon. nännät) utaret’
karjalanänni ’nänni, nisä, naisen rinta; lehmän utare; näärännäppy, kasvannainen hevosen ikenissä’
lyydińäń, ńänni ’nänni, nisä; naisen rinta’, ńäńńik ’rintaa imevä lapsi’
vepsäńäńei, ńäńī ’nänni’
vatjanännä ’nänni; (mon.) utaret’
vironänn (g. ‑i, murt. ‑ä) ’äiti; äidin rinta; nisä’
liivinǟna ’naisen rinta; nisä, utare’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nännä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nännä