naa­raus­ve­ne

substantiivi
Jaa

sisältää sanat: naaraus + vene

Merkitys

  1. vene, jota käytetään hukkuneiden, tukkien tms. etsimiseen vedestä vetämällä naaraa pitkin pohjaa.

Etymologia

Sanan alkuperä: Pohjois-Suomi

Esimerkkilauseet

He saapuivat kosken alle ja näkivät naarausveneitä olevan liikkeellä, suvannolla edestakaisin soudellen.
Väinö Kataja, Koskenlaskijan morsian