naarmuittasubstantiivi
Johdettu sanasta: naarmu
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.tila, jossa ei ole naarmuja tai vaurioita; vahingoittumattomana
Esimerkkilauseet
Aamuun mennessä se kohtasi niitä useita, mutta selvisi kaikista naarmuitta.
Naarmuitta oli hän nytkin selvinnyt ja antanut viimeisen iskun metsän vaarille.
Veikko Korhonen, Suomen kansan historiallisia kertomuksia II
Välttelee joutumista "kuulan tielle" eli taistelun keskelle ja selviää sodasta täysin naarmuitta.