naar­muit­ta

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: naarmu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tila, jossa ei ole naarmuja tai vaurioita; vahingoittumattomana

Esimerkkilauseet

Aamuun mennessä se kohtasi niitä useita, mutta selvisi kaikista naarmuitta.
Ernest Thompson Seton, Eläinten sankareita
Naarmuitta oli hän nytkin selvinnyt ja antanut viimeisen iskun metsän vaarille.
Veikko Korhonen, Suomen kansan historiallisia kertomuksia II
Välttelee joutumista "kuulan tielle" eli taistelun keskelle ja selviää sodasta täysin naarmuitta.
Wikipedia: Tuntematon sotilas