naat­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. hippa(leikki)
  2. tahmea kerros (esim. maito- ja piimäastian uurteissa, nesteen päällä); kalvo, veden pinnalle kertynyt siitepöly, pehmeä sammal veden päällä, lima

Etymologia

1naatta1 – hippa(leikki)

Slangissa
1890 lähtien
Levinneisyys
Varsinais-Suomi, paikoin Etelä-Häme Uusimaa

Vertaa nykyruotsi murt. Suomi nata ’sama merkitys’ Lainaa jompaan kumpaan suuntaan.

Helsingin slangissa

naatta ’hippa, hippasilla olo’; myös natsku, natšku, nade

murresana (naatta, natti, natu), joka ← ruotsi murt. nata (natu), nate (na:ta, nata), natte ’sama merkitys’; sanaa on pidetty venäläisperäisenä (venäjä náti, lyhentymä sanoista na tebé ’siinä sinulle, ota itsellesi’), mutta sanojen murrelevikin perusteella oletus on epätodennäköinen. Ruotsin sanankin alkuperä on hämärä, se voi tavalla tai toisella liittyä hippaleikin nimeen natt-hugg ”yölyönti”.

2naatta2 – tahmea kerros (esim. maito- ja piimäastian uurteissa, nesteen päällä); kalvo, veden pinnalle kertynyt siitepöly, pehmeä sammal veden päällä, lima

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan natta yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennatta ’meressä tavattava lima, limakasvit’
karjalanoatta ’(piimän) kanahka, kelmu’
vatjanatta
viromurt. natt (g. nata) ’räkä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? inarinsaame njetti, njietti ’lieju, muta’ (voisi vastata suomi näättä sanaa)
–?? nenetsi nād, nādamʾ, nātam ’räkä’, nādawor- ’niistää’
–?? enetsi nadiŋa-, nariŋa- ’sama merkitys’
–?? nganasani noudiʾ-, noudir- ’sama merkitys’ Rinnastukset ovat varsin epävarmoja; ehkä pikemminkin nuorehko deskr. sana.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Naatta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naatta