Asiasanasto.fi

nau­rat­ta­jasubstantiivi

/ˈnɑu̯rɑtːɑjɑ/

Johdettu sanasta: naurattaa

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka naurattaa; saa muut nauramaan

Etymologia

naurattaa + johdin -ja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ranskablagueur (m), blagueuse (f), plaisantin (m)

Esimerkkilauseet

Arvaahan sen, että siellä oli jos jonkinlaisia naurattajia, mutta kaikki heidän temppunsa ja keinonsa olivat turhia ja kuninkaan tyttären naama oli yhtä hapan kuin ennenkin.

Jalmari Finne, Satujen maailma II

Jooseppia nuorempi Salomo on suvun vilkkain ja vikkelin vesa, viisaudessa nimensä kaimaan, tyttövekari ja naurattaja.

Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat

Armoton flirttailija ja naisten naurattaja oli vain parantunut vuosien varrella.

Wikipedia: Eeki Mantere

Esiintymistiheys

1 255 esiintymää, 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaurattaja
Genetiivinaurattajan
Partitiivinaurattajaa
Essiivinaurattajana
Translatiivinaurattajaksi
Inessiivinaurattajassa
Elatiivinaurattajasta
Illatiivinaurattajaan
Adessiivinaurattajalla
Ablatiivinaurattajalta
Allatiivinaurattajalle
Abessiivinaurattajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit