ni­muk­ka

substantiivi/ˈnimukːɑ/
Jaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (archaic)synonym of substantiivi (“noun”)

Esimerkkilauseet

Nimukka on senlainen sana, jolla jotai nimitetään, ihmistä, muuta elävätä eli hengetöntä olentoa.
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1836
Ensimmäisissä kuudessa Tavassa erotetaan joka kohta toisestaan ja sanomma niitä sentähden yhteisellä nimellä Kohdallisiksi Tavoiksi (Modi personales); jälkimmäisessä kahdessa Tamassa, Nimennässä ja Maininnassa, Kohtia ei eroteta, vaan siotetaan niitä Nimukka-sanain lailla ja siitä saapi niille nimensä Sialliset Tavat (M.
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1837

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinimukka
Genetiivinimukan
Partitiivinimukkaa
Essiivinimukkana
Translatiivinimukaksi
Inessiivinimukassa
Elatiivinimukasta
Illatiivinimukkaan
Adessiivinimukalla
Ablatiivinimukalta
Allatiivinimukalle
Abessiivinimukatta

Riimit

-imukːɑ

Kaikki riimit

Lähteet