nor­mit­taa

verbi/ˈnormitːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nor-mit-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitykset

(englanniksi)
  1. (transitive)to standardise/standardize
  2. (transitive)to normalise/normalize

Esimerkkilauseet

Vakio voidaan määrittää normittamalla aaltofunktio siten, että todennäköisyys sille, että hiukkanen on ylipäänsä jossakin, on 1.
— Wikipedia: Hiukkanen laatikossa
Elettiin yhä säädyllisyyden ja hierarkkisuuden normittamassa maailmassa, johon uusi urbaani keskiluokka oli kasvamassa.
— Wikipedia: Pohjois-Haaga
Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi akatemia on menneisyydessä työskennellyt kielen normittamiseksi, jotta siitä tulisi entistä selkeämpää yhteistä omaisuutta kaikille ranskalaisille ja kieltä käyttäville.
— Wikipedia: Ranskan akatemia

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

813 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.5
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: normitettu 42 % · normittaa 35 % · normitetaan 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin normittaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänormitannormitinolen normittanutolin normittanut
sinänormitatnormititolet normittanutolit normittanut
hännormittaanormittion normittanutoli normittanut
menormitammenormitimmeolemme normittaneetolimme normittaneet
tenormitattenormititteolette normittaneetolitte normittaneet
henormittavatnormittivatovat normittaneetolivat normittaneet
passiivinormitetaannormitettiinon normitettuoli normitettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänormittaisinolisin normittanut
sinänormittaisitolisit normittanut
hännormittaisiolisi normittanut
menormittaisimmeolisimme normittaneet
tenormittaisitteolisitte normittaneet
henormittaisivatolisivat normittaneet
passiivinormitettaisiinolisi normitettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänormita—
hännormittakoonolkoon normittanut
menormittakaamme—
tenormittakaa—
henormittakootolkoot normittaneet
passiivinormitettakoonolkoon normitettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänormittanenlienen normittanut
sinänormittanetlienet normittanut
hännormittaneelienee normittanut
menormittanemmelienemme normittaneet
tenormittanettelienette normittaneet
henormittanevatlienevät normittaneet
passiivinormitettaneenlienee normitettu

Infinitiivit

1. infinitiivinormittaa
1. inf. pitkä muotonormittaakseen
2. inf. inessiivinormittaessa
2. inf. inessiivi, passiivinormitettaessa
2. inf. instruktiivinormittaen
3. inf. inessiivinormittamassa
3. inf. elatiivinormittamasta
3. inf. illatiivinormittamaan
3. inf. adessiivinormittamalla
3. inf. abessiivinormittamatta
3. inf. instruktiivinormittaman
4. infinitiivinormittaminen
5. infinitiivinormittamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinormittava
Passiivin 1. partisiippinormitettava
Aktiivin 2. partisiippinormittanut
Passiivin 2. partisiippinormitettu
Agenttipartisiippinormittama
Kieltopartisiippinormittamaton

Riimit

-ormitːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Normittaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/normittaa