nuo­ho­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Johdettu sanasta: nuohota

Merkitys

  1. lakaista (tupaa etenkin suursiivoksen yhteydessä), puhdistaa savupiippua tai riihtä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nuohota yhteydessä
Vanhin tieto
Kalevala 1835, 1849, 1835
Vastineita
inkeroinen

johd. deskr. sanasta nuoha ’(et. savupiippuun kertynyt) noki; pöly-, nöyhtä- tai roskakerros esimerkiksi veden pinnalla (Gan 1787; Satakunta Pohjanmaa Vermlanti); lentävä pöly (Lounais-Suomi Keski-Suomi Savo); lumipyry, tuisku (Keski-Suomi Savo); riita, tora, meteli (Keski-Suomi Savo)’, huomaa myös nuuha (Gan; Kaakkois-Häme Kymenlaakso Peräpohja Länsipohja) ’pöly, nöyhtä’ ja nuha (paikoin murt.) ’lentävä pöly’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

inkeroinen(? ← suomi) nōhoja, nūhoja ’nuohota’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nuohoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nuohoa