Asiasanasto.fi

nurk­kaa­jasubstantiivi

/ˈnurkːɑːjɑ/

Johdettu sanasta: nurkata

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka nurkkaa, nurkanvaltaaja

Etymologia

nurkata + johdin -ja

Esimerkkilauseet

Lunastusrajoja ei ollut, joten nurkkaajat saattoivat ostaa haluamansa määrän osakkeita ilman velvollisuutta lunastaa loput osakkaat ulos.

Wikipedia: Yrityskaappaus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinurkkaaja
Genetiivinurkkaajan
Partitiivinurkkaajaa
Essiivinurkkaajana
Translatiivinurkkaajaksi
Inessiivinurkkaajassa
Elatiivinurkkaajasta
Illatiivinurkkaajaan
Adessiivinurkkaajalla
Ablatiivinurkkaajalta
Allatiivinurkkaajalle
Abessiivinurkkaajatta

Riimit

-urkːɑːjɑ

Kaikki riimit