Asiasanasto.fi

nurk­kaa­mi­nensubstantiivi

/ˈnurkːɑːminen/

Johdettu sanasta: nurkata

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä nurkata

Etymologia

nurkata + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinurkkaaminen
Genetiivinurkkaamisen
Partitiivinurkkaamista
Essiivinurkkaamisena
Translatiivinurkkaamiseksi
Inessiivinurkkaamisessa
Elatiivinurkkaamisesta
Illatiivinurkkaamiseen
Adessiivinurkkaamisella
Ablatiivinurkkaamiselta
Allatiivinurkkaamiselle
Abessiivinurkkaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit