nurk­kaa­mi­nen

substantiivi/ˈnurkːɑːminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nurk-kaa-mi-nen (4 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: nurkata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä nurkata

Etymologia

nurkata + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nurkkaaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nurkkaaminen