nuu­ha­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. etsiä, penkoa; nuuskia

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (venäjä: njúhat́)
Levinneisyys
Etelä-Karjala
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
  1. suominuuhata
  2. venäjänjúhat́, murt. njuhtít́ ’haistaa, vainuta; nuuskata’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennūhata (vart. nūhka-) ’nuuskata, haistella’, nūhella (prs. nūhtelō) ’haistella’
karjalańuuh(h)aija ’nuuhkia, haistaa; nuuskata’, nuuhtoa ’haistaa; nuuskata’
lyydińūhtada ’haistella, haistaa, vainuta, nuuskia, nuuskata’
vepsäńuhe̮in (prs.) ’nuuskin’
vatjańūhata ’haistaa’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nuuhata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nuuhata