nuu­ru­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. riutua, kitua, potea

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
kaakkoismurteet Etelä-Savo Keski-Suomi Länsi-Satakunta Pohjanmaa Kainuu
Vastineita
karjala

Lähtökohta: Todennäköisesti deskr. sana, vertaa nuutua ja nurista, vaikkakin myös venäjä alkuperää on pidetty mahdollisena (vertaa venäjä murt. núra ’alakuloinen, nyreä, harvapuheinen ihminen’, núrit́ ’surra, ikävöidä, tuskailla’).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalanuuruo ’nuurua, kitua; aristella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nuurua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nuurua