[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"word-oikeuskieli":3},{"word":4,"glossSources":12,"senses":14,"sensesFi":19,"frequency":25,"etymologies":34,"etymologyFi":9,"etymologyFiLinks":9,"synonymsByPos":42,"extendedSynonymsByPos":43,"antonyms":44,"hypernyms":45,"hyponyms":46,"englishTranslations":47,"wordnetGlosses":48,"fiSynonyms":49,"fiExtendedSynonyms":53,"fiAntonyms":54,"fiExtendedAntonyms":55,"fiBaseWords":56,"fiBaseWordsGuessed":13,"fiDerivedFrom":58,"fiCompounds":59,"fiDerived":60,"fiRelated":61,"fiTranslations":82,"exampleSentences":83,"inflectionForms":106,"allInflectionForms":9,"rhymePattern":130,"rhymeSamples":131},{"id":5,"lemma":6,"pos":7,"kotusClass":8,"kotusGradation":9,"homonymIndex":9,"ipa":10,"isStub":11},54613,"oikeuskieli","noun",26,null,"/ˈoi̯keusˌkie̯li/",false,{"enWiktionary":13,"fiWiktionary":11,"wordnet":11,"aiGeneratedEn":11,"finnWordNet":11,"psychling":13,"termipankki":13},true,[15],{"index":16,"parentIndex":9,"gloss":17,"glossLinks":9,"tags":18},0,"legal language",[],[20],{"index":16,"parentIndex":9,"glossFi":21,"glossFiLinks":9,"examplesFi":9,"tags":22,"source":24},"kielimuoto, jota käytetään oikeudellisessa viestinnässä ja jolla on sanastollisia ja tyylillisiä erityispiirteitä",[23],"Oikeustiede","termipankki",{"totalAbs":26,"totalRelative":27,"avgRelative":28,"corpora":29},91,0.03467141,0.11165584,{"s24":30,"klk":31,"lehdet":32,"wiki":33,"reddit":16,"opensub":16},0.013683964,0.28088692,0.19989078,0.17547336,[35],{"pos":9,"text":36,"links":37},"oikeus + kieli",[38,40],{"text":39,"target":39},"oikeus",{"text":41,"target":41},"kieli",[],[],[],[],[],[],[],[50,51,52],"juridinen kieli","lakikieli","oikeudellinen kieli",[],[],[],[39,57],"kieliä",[],[],[],[62,63,64,65,51,66,67,68,69,70,71,72,73,74,75,76,77,78,79,80,81],"asiakirjakaavat","juridinen lyhenne","kuriaalikieli","lainsuomennokset","lakimieslatina","lakimiestyyli","oikeudenkäyntikirjelmät","oikeuskulttuuri","oikeussanakirja","oikeustermi","oikeustietosanakirja","tuomioistuinkieli","tuomiomallit","virkakieli (oikeuskulttuuri)","oikeuslingvistiikka","tuomiomalli","tuomioistuimen yleistoimivalta","ulkomaisen oikeuden soveltaminen","ulkomaisen oikeuden sisällön selvittäminen","virkakieli",{},[84,92,100],{"paragraph":85,"matchedForm":86,"matchOffset":87,"bookId":88,"bookTitle":89,"bookAuthor":90,"bookSlug":91},"Snellman'in tarkoitusperä oli sama kuin aikaisempain Fennomaanein: suomenkielen koroittaminen luonnolliseen asemaansa virastoissa, kouluissa sekä kirjallisuudessa. Kuitenkin näemme suuren eroituksen hänen ja esim. Arvidsson'in vaatimusten välillä. Snellman oli kauttaaltansa käytännöllinen mies, joka ei tavoitellut enempää, kuin mitä oli mahdollista kunakin hetkenä toteuttaa. Virka- ja oikeuskielestä ei hänellä _Saima_-lehdessä ole vielä mitään ehdoitusta. Mitä kouluihin tulee, ehdoitti hän ainoasti, että ala-alkeiskouluissa piti helpoitukseksi umpisuomalaisille lapsille opetettaman edes muutamia aineita suomeksi.","oikeuskielestä",388,"575","Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet","Julius Krohn","575-krohn-julius-suomalaisen-kirjallisuuden-vaiheet",{"paragraph":93,"matchedForm":94,"matchOffset":95,"bookId":96,"bookTitle":97,"bookAuthor":98,"bookSlug":99},"_Helsingissä_ alotettiin toisena joulupäivänä Daniel Hjortilla. -- Uudenvuodenpäivänä oli juhlanäytäntö 29/12 1883 vahvistetun kieliasetuksen johdosta, jonka kautta suomenkieli vihdoinkin miten kuten pääsi oikeuskieleksi. Kun nti Avellan oli lausunut Paavo Cajanderin runon Vapautettu kuningatar, lauloi sekakööri Maamme-laulun ja näyteltiin Kiven Karkurit. Sen jälkeen näyteltiin 4/1 ensi kerran Helsingissä _Todelliset naiset_, jota kappaletta oli uteliaasti odotettu ja joka meni kaikkiaan 5 kertaa. Esitys oli, sanotaan, vaikuttavampi kuin Ruotsalaisessa teatterissa, vaikka ulkonainen ryhti siellä oli ollut sirompi.","oikeuskieleksi",206,"1266","Suomalaisen teatterin historia III","Eliel Aspelin-Haapkylä","1266-aspelin-haapkyla-eliel-suomalaisen-teatterin-historia-iii",{"paragraph":101,"matchedForm":102,"matchOffset":103,"bookId":104,"bookTitle":105,"bookAuthor":9,"bookSlug":9},"Oikeuslingvistiikassa  tutkitaan  lauseopin  eli  syntaksin  suhteen  sellaisia  oikeuskielen  rakenteita  kuten  lauseiden  pituutta,  alisteisten  sivulauseiden  yleisyyttä  ja  tekstin  luettavuutta.","oikeuskielen",81,"https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuslingvistiikka","Oikeuslingvistiikka",{"type":107,"essive_pl":108,"essive_sg":109,"elative_pl":110,"elative_sg":86,"abessive_pl":111,"abessive_sg":112,"ablative_pl":113,"ablative_sg":114,"adessive_pl":115,"adessive_sg":116,"allative_pl":117,"allative_sg":118,"genitive_pl":119,"genitive_sg":102,"illative_pl":120,"illative_sg":121,"inessive_pl":122,"inessive_sg":123,"partitive_pl":124,"partitive_sg":125,"accusative_pl":126,"accusative_sg":102,"comitative_pl":127,"nominative_pl":126,"nominative_sg":6,"instructive_pl":128,"translative_pl":129,"translative_sg":94},"nominal","oikeuskielinä","oikeuskielenä","oikeuskielistä","oikeuskielittä","oikeuskielettä","oikeuskieliltä","oikeuskieleltä","oikeuskielillä","oikeuskielellä","oikeuskielille","oikeuskielelle","oikeuskielten","oikeuskieliin","oikeuskieleen","oikeuskielissä","oikeuskielessä","oikeuskieliä","oikeuskieltä","oikeuskielet","oikeuskielineen","oikeuskielin","oikeuskieliksi","-ieli",[132,133,134],"mieli","kotikieli","sukukieli"]