- Alkuperä
- Italialainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä italian ottetto ’oktetto, oktetti’, johdos sanasta otto ’kahdeksan’ ← latinan octo ’kahdeksan’.
ok-tet-to (3 tavua) · 7 kirjainta
Opiskeluaikanaan hän laati trion (1886), kvarteton (1887) ja okteton (1889), jotka esitettiin menestyksellä.Samana vuonna hän debytoi säveltäjänä kun hänen säveltämänsä okteton esitti Ensemble L 'Itinéraire Radio Francella.Kaksi vuotta myöhemmin säveltäjä johti Lontoossa esityksen, jossa hän korvasi menuetin versiolla Oktettonsa scherzosta.Lainasana, jonka lähteenä italian ottetto ’oktetto, oktetti’, johdos sanasta otto ’kahdeksan’ ← latinan octo ’kahdeksan’.
47 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-oktetːo
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Oktetto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/oktetto