on ­kat­sot­ta­va -ar­gu­men­taa­ti­o

1. 1.(Oikeustiede)juridisessa ratkaisutoiminnassa esiintyvä näennäinen, semanttisesti avoin perustelutapa, jossa ratkaisija sivuuttaa oikeudellisen ongelman ilman asianmukaisia perusteluja, pyrkien peittämään sen muodollisella on katsottava -lausumalla tai vastaavalla semanttisesti tyhjällä fraasilla, joka vain korostaa ratkaisijan muodollista auktoriteettiasemaa jutun ratkaisijana

Liittyvät sanat