Asiasanasto.fi

or­juut­ta­jasubstantiivi

/ˈorjuːtːɑjɑ/

Johdettu sanasta: orjuuttaa

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka orjuuttaa

Etymologia

orjuuttaa + johdin -ja

Esimerkkilauseet

Me emme nähkääs mielellämme puhu saksaa, se on vanhojen orjuuttajiemme kieli.

Vilho Helanen, Ankarat tähdet

Äitikin piti poikaa arvossa, vaikka poika olikin jossain määrin saatu kasvatetuksi kristilliseen henkeen sekä vieraantumaan kansasta ja omaksumaan orjuuttajain mielipiteitä.

Jaak Järv, Karolus

Hänen mukaansa juutalaiset olivat valkoisia orjuuttajia ja vastuussa yli 90 prosentista kaikesta maan seksityöstä.

Wikipedia: Julius Streicher

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviorjuuttaja
Genetiiviorjuuttajan
Partitiiviorjuuttajaa
Essiiviorjuuttajana
Translatiiviorjuuttajaksi
Inessiiviorjuuttajassa
Elatiiviorjuuttajasta
Illatiiviorjuuttajaan
Adessiiviorjuuttajalla
Ablatiiviorjuuttajalta
Allatiiviorjuuttajalle
Abessiiviorjuuttajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit