ortokolmio
substantiivi/ˈortoˌkolmio/or-to-kol-mi-o (4 tavua) · 10 kirjainta
Merkitys
- (Matematiikka)Kolmio , jonka kärjet ovat annetun kolmion korkeusjanojen kantapisteet .
Esimerkkilauseet
Korkeusjanan kantapiste voi jäädä myös kolmion sivun jatkeelle eli kolmion ulkopuolelle, jolloin ortokolmio ei ole enää sisäkolmio.Ortokolmio ja ortokeskus Korkeusjanat, tai niiden jatkeet, leikkaavat aina yhdessä pisteessä, jota kutsutaan ortosentriksi tai ortokeskukseksi.Ortokolmio syntyy korkeusjanojen kantapisteistä (jotka ovat myös kulmanjakajia), kun ne leikkaavat ortokeskuksessa (Kimberlingin tunnus on) ja jatkavat osuen kohtisuoraan kolmion vastaisille sivuille.Taivutustiedot
Taivutusluokka 3 (valtio)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-olmio
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ortokolmio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ortokolmio