ortokolmio
substantiivi/ˈortoˌkolmio/
Merkitys
- 1.(Matematiikka)Kolmio , jonka kärjet ovat annetun kolmion korkeusjanojen kantapisteet .
Esimerkkilauseet
Ortokolmio ja ortokeskus Korkeusjanat, tai niiden jatkeet, leikkaavat aina yhdessä pisteessä, jota kutsutaan ortosentriksi tai ortokeskukseksi.
Tällainen ortokolmio on siten eräs kolmion sisäkolmio.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 3
| Nominatiivi | ortokolmio |
| Genetiivi | ortokolmion |
| Partitiivi | ortokolmiota |
| Essiivi | ortokolmiona |
| Translatiivi | ortokolmioksi |
| Inessiivi | ortokolmiossa |
| Elatiivi | ortokolmiosta |
| Illatiivi | ortokolmioon |
| Adessiivi | ortokolmiolla |
| Ablatiivi | ortokolmiolta |
| Allatiivi | ortokolmiolle |
| Abessiivi | ortokolmiotta |
Riimit
-olmio
Kaikki riimit