- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan patsas yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame
Lähtökohta: ? ← germaani *bandsa-z, vertaa muinaisnorja báss ’säilytyspaikka, navetan parsi’, alasaksa bōs ’navetta’, nykysaksa Banse(n) ’varastotila; pino, heinäkasa jne.’
lainaoletus edellyttää germaaninen sanalle alkumerk:tä ’heinäsuova tukirakenteineen’, josta → itämerensuomi ’pylväs’. Rinnastus on varsin epävarma.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | patsas ’pylväs; mehiläispesä (kimalaisem p.) tai ‑parvi’ |
|---|---|
| karjala | patšas ’kannattimena tai tukena oleva pystypuu; tolppa, pylväs; päreteline; (mon.) rukin käsivarret tai reidet; mehiläispönttö’ |
| lyydi | patšaz ’pylväs’ |
| vepsä | pat(t)saz ’sama merkitys’ |
| vatja | patsaz ’patsas, pylväs’, (vatjan Kukkosin murre) pattsaz ’mehiläispesä’ |
| viro | patsas ’uunin ulkonurkkaa tukeva pylväs; (murt.) lieden takaosa’ |
(suomi (Vermlanti murremuodosta patas, pahas) → nykyruotsi murt. patastock, pahastock ’uunin kulman kannatinpylväs’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| pohjoissaame | pohjoissaame baʒˈʒe ’(hauta-, muisto)patsas; pylväs; vaikeasti siirrettävä, raskas esine (esimerkiksi maakivi); tuki’ (voi olla lainaa kantasuomi asusta *pantsas; inarinsaame pääcis ’patsas, pylväs’ myöh. laina ← suomi patsas) |
|---|