par­jaa­mi­nen

substantiivi/ˈpɑrjɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: parjata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä parjata

Etymologia

parjata + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hän tietää, että liika itsensä parjaaminen vaikuttaa samaa kuin teeskennelty vaatimattomuus: se vaatii itselleen enempää kuin ansaittua kiitosta ja kehumista.
— Eino Leino, Kootut teokset XIII
Se oli tosin luonnostaan hieman sikamainen, mutta senhän se oli perinyt isältään ja emältään, joten sitä ei siitä käynyt parjaaminen.
— Thomas P. Krag, Vanhasta kylästä
Varsinkin puolueen vasemmistosiiven ja niin sanotun neljän koplan harjoittama edesmenneen Zhoun parjaaminen alkoi ärsyttää monia kiinalaisia.
— Wikipedia: Tiananmenin aukion välikohtaus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviparjaaminen
Genetiiviparjaamisen
Partitiiviparjaamista
Essiiviparjaamisena
Translatiiviparjaamiseksi
Inessiiviparjaamisessa
Elatiiviparjaamisesta
Illatiiviparjaamiseen
Adessiiviparjaamisella
Ablatiiviparjaamiselta
Allatiiviparjaamiselle
Abessiiviparjaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet