par­ku­mi­nen

substantiivi/ˈpɑrkuminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

par-ku-mi-nen (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: parkua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä parkua

Esimerkkilauseet

— Heitähän parkuminen, tyttö, kyllä Kustaa isonakin herrana sinut vielä nai.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä III Miekan valta
Tuokaa sieltä jotain riepua akat, ei tässä turha parkuminen auta.
— Kalle Kajander, Yhden ainoan kerran
Äänekäs parkuminen rauhoittaa mielet, ja kun sitten esiinnyn niin he tottelevat.
— Aura, Vuosisatojen perintö II

Etymologia

parkua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: parkuminen 46 % · parkumista 32 % · parkumisen 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Parkuminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/parkuminen