par­ti­ku­laa­ri­nen

adjektiivi/ˈpɑrtikulɑːrinen/
Jaa

Merkitykset

  1. yksilöön tai johonkin erityiseen olioon viittaava tai tätä koskevaLause ’A on B’, jossa predikaatti B omistetaan subjektille A, voi olla singulaarinen, universaalinen tai partikulaarinen. (filosofia.fi)
  2. (logiikka) osaa tai yksityiskohtaa koskeva

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Ei -partikulaarisia yksilöitä ovat hänen mukaansa mm.
Wikipedia: Partikulaari
Platonin mielestä tietoa ei voitu saada mistään, mikä kykeni muuttumaan tai oli partikulaarista, koska tiedon tuli olla yleistä ja ikuisesti pysyvää.
Wikipedia: Universaalien ongelma

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipartikulaarinen
Genetiivipartikulaarisen
Partitiivipartikulaarista
Essiivipartikulaarisena
Translatiivipartikulaariseksi
Inessiivipartikulaarisessa
Elatiivipartikulaarisesta
Illatiivipartikulaariseen
Adessiivipartikulaarisella
Ablatiivipartikulaariselta
Allatiivipartikulaariselle
Abessiivipartikulaarisetta

Riimit

-ɑːrinen

Kaikki riimit

Lähteet