pe­hu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. lahopuun, heinän, olkien puru, pahna(t); roska, akana

Etymologia

Vanhin tieto
Matthias Salamnius, 1690
Levinneisyys
Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa ja ymp., kaakkoismurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Merkitykseltään ’pehmeää, pölyävää, lahoa’ ilmaiseva deskr. sana, jonka kanssa samaan kantaan palautuvat pehertää (sekä piehtaroida jne.), pehko, pehku, pehnata sekä ilmeisesti myös pehmeä, katso näitä. Vertaa myös rehu.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpehu, pehuolki
karjalapehu ’pehku, rikki puidut oljet, pahnat’, pehuta ’möyhiä, sotkea, tallata’
lyydipehu (mon. pehud) ’pehku(t), pahna(t)’, peho- tai pehukubu ’pehkukasa’
vepsäpehu (mon. pehud) ’pehku, silppu, rukiin ruumenet’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

43 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pehu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pehu