- Alkuperä
- Lainasana (muinaisruotsi: biltogha)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan piltua yhteydessä
- Vanhin tieto
- , 1580
Lähtökohta: ← muinaisruotsi biltogha, biltogher ’maanpakolainen, henkipatto, rauhaton’ (nykyruotsi biltog). — Samaan yhteyteen kuuluvat myöhempinä johd:ina piltto ’konna, roisto’ (Gan 1787); ’arka, vauhko (hevonen tai poro), erakko’ (paikoin Peräpohja Länsipohja; täällä ilmeisesti pohjoissaame bilˈto ’arka, vauhko’ (← nykyruotsi biltog) sanan välityksellä), pilttari (Satakunta Häme) ’pahatapainen, hurja, raisu (ihminen tai eläin, et. hevonen)’, pilt(t)omus, pilttimys (paikoin Keski-Suomi Pohjois-Savo) ’äkämys; pahatapainen (hevonen)’. Katso myös pillastua sekä paltto.