- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: borjare)
- Slangissa
- 1900 lähtien
Helsingin slangissa
borjari ’kuperkeikka, kaatuminen’; myös porjari, sporjari, börjari
← ruotsi murt. (Suomessa) borjare ’kaatuminen, pyllähdys’, leikillinen väännös sanasta borgar-ed ’porvarinvala’, joka maalaisten piti antaa saadakseen myydä kaupungissa tuotteitaan; alkuaan tällä lienee ivattu maalaisia, jotka eivät osaa kävellä kaupungin kaduilla (talvisin) vaan liukastelevat ja kaatuilevat.
Johdoksia: porjaa, sporjaa ’kaatua’