- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan postulatum ’postulaatti’, johdos verbistä postulare ’esittää; vaatia, pyytää, toivoa’, johdos verbistä poscere ’haastaa; vaatia, pyytää’.
pos-tu-laat-ti (4 tavua) · 11 kirjainta
Tämän tehtyään koetti hän viime toimintakaudelta olevista painetuista kertomuksista perehtyä asiain tilaan Suuressa Neuvostossa, ratkaisemattomiin ehdotuksiin, postulaatteihin ja esityksiin, keskeneräisiin lakisuunnitelmiin, tarkastamatta oleviin hallituksen kertomuksiin ja niin toisin, joista kaikista hän merkitsi muistiin toiseen kohtaan taskukirjaa, jättäen jatkolle riittävän tilan.Mutta usko vain, että sellaisia postulaatteja sataa vielä niin tiheästi, että saamme olla iloiset, jos meillä on edes kunnolliset kengät jaloissamme!"Tämä oletus nimittäin on yhtäpitävä paralleelipostulaatin kanssa, eli jos se voidaan todistaa tätä postulaattia käyttämättä, seuraa siitä, että myös paralleelipostulaatti voidaan todistaa.Lähtökohtana lähinnä latinan postulatum ’postulaatti’, johdos verbistä postulare ’esittää; vaatia, pyytää, toivoa’, johdos verbistä poscere ’haastaa; vaatia, pyytää’.
330 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːtːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Postulaatti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/postulaatti