pro­ba­bi­lis­misubstantiivi

1. 1.(filosofia)oppi, jonka mukaan todennäköisyys on riittävä peruste uskolle ja toiminnalle, koska varmuutta ei voida saavuttaa
2. 2.roomalaiskatolinen oppi, jonka mukaan asiantuntijoiden mielipiteiden poiketessa toisistaan voidaan noudattaa mitä tahansa riittävän todennäköistä näkemystä

1. 1.(philosophy) the doctrine that (since certainty is unattainable) probability is a sufficient basis for belief and action
2. 2.a Roman Catholic system of casuistry that when expert opinions differ an actor can follow any solidly probable opinion that he wishes even though some different opinion might be more probable

Liittyvät sanat

Hierarkia