puh­das oi­keu­sop­pisubstantiivi

1. 1.(Oikeustiede)1900-luvulla kehitetty teoria oikeudesta, josta on riisuttu pois kaikki moraaliin tai muuhun yhteiskunnalliseen todellisuuteen liittyvä aines. Teorian keskeinen osa on oppi oikeusnormien hierarkiasta, joka on erityisen tärkeä valtiosääntöoikeudessa.

Liittyvät sanat