pu­hun­nos

substantiivi/ˈpuhunːos/
Jaa

Merkitys

  1. jakso, jonka aikana sama puhuja yhtäjaksoisesti artikuloi

Etymologia

johdos verbistä puhua, nn-aines on ajateltavissa -nt:nn-vartaloisen johdoksen (puhunta) kautta, vrt. luonnos

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipuhunnos
Genetiivipuhunnoksen
Partitiivipuhunnosta
Essiivipuhunnoksena
Translatiivipuhunnokseksi
Inessiivipuhunnoksessa
Elatiivipuhunnoksesta
Illatiivipuhunnokseen
Adessiivipuhunnoksella
Ablatiivipuhunnokselta
Allatiivipuhunnokselle
Abessiivipuhunnoksetta

Riimit

-uhunːos

Kaikki riimit

Lähteet