Asiasanasto.fi

pukari

erisnimi, substantiivi

/ˈpukɑri/

Merkitys

  1. 1.(arkikieli)riidanhaluinen, väkivaltainen henkilö, usein yhdyssanan osana

Etymologia

mahdollisesti sekoittunut suomenruotsin murteellisesta sanasta båkare ’tonkija, päällekäyvä ihminen’ ja ruotsin sanasta pukare ’patarumpali’, joka esiintyy vanhassa kirjasuomessa muodossa pukari.

Esimerkkilauseet

Se on turha ja myöhäinen toivomus, sillä Into Pukarista näkyy enään vain etenevä selkäpuoli, kumara, surullinen selkä, joka vielä kerran vilahtaa näkyville sateenvarjojen lomitse, ja sitte katoaa.

Aaro Hellaakoski, Iloinen yllätys

He tapasivat Mikko Pukarin, joka oli kuullut Punturin äskeiset puheet junassa.

Maiju Lassila, Kuolleista herännyt

Kypärän saajasta tuli niin suuri tappelu että eräs pukareista mursi ranteensa tappelussa.

Wikipedia: Jean Alesi

Esiintymistiheys

769 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6

Nominatiivipukari
Genetiivipukarin
Partitiivipukaria
Essiivipukarina
Translatiivipukariksi
Inessiivipukarissa
Elatiivipukarista
Illatiivipukariin
Adessiivipukarilla
Ablatiivipukarilta
Allatiivipukarille
Abessiivipukaritta

Riimit

-ukɑri

Kaikki riimit