pu­lail­la

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)yrittää selviytyä tai tulla toimeen

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: pula)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

pulaa ’ahertaa, puurtaa’

← ruotsi (ark.) pula ’puuhata, näprätä; tehdä jäynää (heitellä kiviä tai lumipalloja, antaa lumipesut); naida, nussia’ (tanska pule ’nussia’, islanti púla ’töniä, tyrkkiä’, alasaksa pulen ’poimia, riipiä, näpertää; kaivella; lyödä’); sanan ekspressiivistyneitä muunnelmia lienevät murt. puljata ’puuhastella’ ja puliveivata ’puijata, huiputtaa’, puliveivari ’huijari’.

Johdoksia: pulailla ’yrittää selviytyä tai tulla toimeen’

Tutkimuskirjallisuutta (3)
  • SAOB (pula) 1955
  • SSA 1995: 420 (deskr., vrt. pula ’hätä’)
  • Paunonen 2000: 849

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pulailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pulailla