pul­lan

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: pulla

Merkitys

  1. Suomen, pulla

Esimerkkilauseet

Hän oli nauranut sydämensä pohjasta, ottanut pelliltä pullan ja pitänyt sitä ilmassa päänsä päällä.
— Selma Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Kuiskaaja, joka näki edessään haukkuvan koiran ja kuuli, miten yleisö oikein kiljui ilosta nähdessään tämän metakan, ojensi käsivartensa tarttuakseen Pullan niskaan.
— Jalmari Finne, Kiljusen herrasväki
Vehnäleivän ja pullan yleistyttyä niiden kuivista tähdepaloista alettiin valmistaa pullamaitoa samalla tavoin kuin leipäressua.
— Wikipedia: Leipäressu