- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin punktera ’punkteerata; merkitä pistein’ ← saksan punktieren ’punkteerata; merkitä pistein’ ← latinan punctare ’merkitä pistein; pistellä’, johdos sanasta punctus ’piste; pisto’, johdos verbistä pungere ’pistää’.
Latinan pungere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon punct-.