[{"data":1,"prerenderedAt":-1},["ShallowReactive",2],{"word-puolisäe":3},{"word":4,"glossSources":10,"senses":12,"sensesFi":13,"frequency":8,"etymologies":24,"etymologyFi":8,"etymologyFiLinks":8,"synonymsByPos":25,"extendedSynonymsByPos":26,"antonyms":27,"hypernyms":28,"hyponyms":29,"englishTranslations":30,"wordnetGlosses":31,"fiSynonyms":32,"fiExtendedSynonyms":33,"fiAntonyms":34,"fiExtendedAntonyms":35,"fiBaseWords":36,"fiBaseWordsGuessed":11,"fiDerivedFrom":39,"fiCompounds":40,"fiDerived":41,"fiRelated":42,"fiTranslations":43,"exampleSentences":44,"inflectionForms":8,"allInflectionForms":8,"rhymePattern":8,"rhymeSamples":67},{"id":5,"lemma":6,"pos":7,"kotusClass":8,"kotusGradation":8,"homonymIndex":8,"ipa":8,"isStub":9},427060,"puolisäe","noun",null,false,{"enWiktionary":9,"fiWiktionary":9,"wordnet":9,"aiGeneratedEn":9,"finnWordNet":9,"psychling":9,"termipankki":11},true,[],[14],{"index":15,"parentIndex":8,"glossFi":16,"glossFiLinks":17,"examplesFi":8,"tags":21,"source":23},0,"kesuuran jakaman säkeen puolisko",[18],{"text":19,"target":20},"kesuuran","kesuura",[22],"Kirjallisuudentutkimus","termipankki",[],[],[],[],[],[],[],[],[],[],[],[],[37,38],"puoli","säe",[],[],[],[38],{},[45,53,61],{"paragraph":46,"matchedForm":47,"matchOffset":48,"bookId":49,"bookTitle":50,"bookAuthor":51,"bookSlug":52},"Muinaisenglantilaisessa runoudessa ei säkeiden tavulukua rajoitettu eikä käytetty loppusointua. Säe jakautui kahteen puolisäkeeseen, joissa molemmissa piti olla 4 korollista tavua; korottomia sai olla enemmän.\nSäepuoliskot nidottiin yhteen alkusoinnuilla siten, että edellisen 2 ja jälkimmäisen 1 korollinen tavu alkoivat samalla konsonantilla tai vokaalilla. Otaksuttavasti runolaulaja esitti näitä runoja juhlallisesti lausumalla, antaen harppunsa helähdyksellä pontta korollisille ja alkusoinnullisille kohdille.","puolisäkeeseen",117,"1997","Yleisen kirjallisuuden historia II","Eino Railo","1997-railo-eino-yleisen-kirjallisuuden-historia-ii",{"paragraph":54,"matchedForm":55,"matchOffset":56,"bookId":57,"bookTitle":58,"bookAuthor":59,"bookSlug":60},"_Sointu_ on, niinkuin tiedetään, kolmea laatua: _alkusointu (allitteratsiooni), loppusointu (riimi) ja puolisointu (assonansi).\nAlkusointu_ eli kahden tai useamman sanan alkuäänteiden yhtäläisyys ilmaantuu jo muinais-ajoista asti runollisena kaunistuksena sekä germanilaisilla että suomensukuisilla kansoilla. Muinaisgermanilaisessa runoudessa se noudattaa tarkkoja sääntöjä; niin esim. vanhimman saksalaisen runouden kahdeksannousuisessa kokonaissäkeessä yleensä kaksi alkusointua edellisessä puolisäkeessä vastaa yhtä jälkimmäisessä.\nPaitsi muinaissuomalaisissa runoissa tavataan alkusointua myös mordvalaisilla y.m.","puolisäkeessä",494,"639","Runous ja runouden muodot","Godenhjelm","639-godenhjelm-runous-ja-runouden-muodot",{"paragraph":62,"matchedForm":63,"matchOffset":64,"bookId":65,"bookTitle":66,"bookAuthor":8,"bookSlug":8},"Tässä  ovat  lihavoituina  puolisäkeiden  alkutavut,  joista  solmisaatiossa  käytetyt  sävelten  nimet  ovat  peräisin.","puolisäkeiden",27,"https://fi.wikipedia.org/wiki/Ut%20queant%20laxis","Ut queant laxis",[]]