purs­to

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

purs-to (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. (murteellinen)kalan pyrstö

Esimerkkilauseet

Se makasi sivuttain meihin, kädet ja evät suorana, pursto ja pää matalalla kivellä.
— Onni Wetterhoff, Bergön pyyntimiehet
Vaka vanha Väinämöinen itse miekkansa veälti [tempasi], tempasi terävän rauan, veti haukea ve'estä; hauki katkesi kaheksi, pursto pohjahan putosi, pää kavahti karpahasen [venheeseen].
— K. Raitio, Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi
Jo kävi ilo ilolle, laulu laululle tehosi; helähteli hauin hammas, kalan pursto purkaeli, ulvasi upehen jouhet, jouhet ratsun raikkahuivat.
— Pekka Ollilainen, Nuorten Kalevala

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen: *burstō)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pyrstö yhteydessä
Vastineita
karjala

Lainalähde: ← germaaninen *burstō, vertaa muinaisnorja burst ’karkea karva, harjas; (sian, katon) harja’, nykyruotsi borst ’harjas’. Sanan etuvokaalistumiseen on voinut vaikuttaa s.v. pyristä main. deskr. sanue.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjala(Uhtua) pursto ’(kalan)pyrstö’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pursto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pursto