pus­keu­tu­a

verbi/ˈpuskeu̯tuɑˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: puskea

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)to push oneself

Esimerkkilauseet

Niitä myöten puskeutui lantalaisasutus yhä syvemmälle lappalaisten valtakuntaan, jopa aina jokien lähteille asti, Lapin vedenjakaja-tunturien laiteille, raivaten yksinäiseen kiveliöön pälven sinne, toisen tänne ja kohottaen suotuisimmille paikoille kokonaisia kyläkuntia.
— Samuli Paulaharju, Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa
Ensin kyllä valui ruskeata tervankusta eli hässinkivettä edelläkävijänä, mutta kohta sen perässä rupesi puskeutumaan puhdasta notkeata tervaa.
— Samuli Paulaharju, Kainuun mailta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivipuskeutua
Ind. prees. yks. 1.puskeudun
Ind. imperf. yks. 3.puskeutui
Kond. prees. yks. 3.puskeutuisi
Pot. prees. yks. 3.puskeutunee
Imperat. prees. yks. 3.puskeutukoon
Akt. 2. partisiippipuskeutunut
Pass. imperf.puskeuduttiin

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet