1putsi1 – tynnyri, puinen (taikina‑)astia
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
- Levinneisyys
- Pohjois-Karjala ja ymp.
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä
Lähtökohta: ← venäjä, vertaa venäjä bóčka ’tynnyri’, bočónok ’sama merkitys’, muinaisvenäjä *bŭcĭ(ka) tjs.
koltansaame pu´jcĕ (kildininsaame turjansaame) ’tynnyri’ ← karjala.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | puttši ’tynnyri, saavi; torakan munakotelo’, putšakko ’pienehkö tynnyri tai pytty’ |
|---|
| lyydi | butš, puttši ’tynnyri; maitopytty’, butšīńe ’pieni tynnyri; mehiläispesän kenno’ |
|---|
| vepsä | butš ’tynnyri’ (suomi todennäköisesti karjala välit.) |
|---|
2putsi2 – siisti, puhdas, puhdistettu; kunto, siisteys; ryöstön kohteeksi joutunut
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: putsa)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan putsata yhteydessä
- Slangissa
- 1900 lähtien
Lähtökohta: ← nykyruotsi putsa ’puhdistaa, siistiä; viimeistellä’, vara i puts ’olla laittautunut’ (← saksa putzen ’siistiä; pukea hienoksi, pynttäytyä’). — suomi a. putsplank(ki) (ark.) ’hieno, siisti; tyhjä, varaton’ ← nykyruotsi putsblank (blank ’hohtava; puhdas’).
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
putsaa ’puhdistaa; kiillottaa (kenkiä); ryöstää’
← ruotsi putsa ’puhdistaa’ (← saksa putzen ’sama merkitys’), puts ’(siisti, korea) kunto, tila’; slangin (ja puhekielen) putsplankki ’kiiltäväksi kiillotettu, sileä’ ← ruotsi puts-blank ’sama merkitys’ (jossa blank ’kiiltävä’).
Johdoksia: putsi ’kunto, siisteys; puhdas, puhdistettu; ryöstön kohteeksi joutunut’, pyhäputsi ’pyhävaatteet (päällä); (asunnossa) hyvä siivo’