py­tha­go­ra­lai­suus

Tämä näkyi monin tavoin: pythagoralaisuutta kuvaa muun muassa voimakas kahtiajako hyvän ja pahan välillä, ja vaikuttaa siltä, että pythagoralaiset pyrkivät selittämään tämän jaon parillisten ja parittomien lukujen kautta.

Aristoteles ei todennäköisesti käyttänyt kirjallisia lähteitä, mutta hänellä oli käytettävissään paljon suullista tietoa pythagoralaisuudesta.