rain­ta

substantiivi/ˈrɑi̯ntɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (murre)(Savo)(Etelä-Karjala)kaatonokallinen kiulu

Esimerkkilauseet

Äiti tuli lypsyltä, rainta maitoa täynnä, vaahto kuohuen yli reunojen, yhtäkkiä ihan toisella tuulella kuin äsken.
— Juhani Aho, Omatunto
Kun hän rainta kädessään astui kaatamaan maitoa saaviin aidan toiselle puolelle, huomasi hän Kallen.
— Jalmari Finne, Terve mies
Tällaista astiaa sanottiin "rainnaksi" (rainta).
— Wikipedia: Navetta

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirainta
Genetiivirainnan
Partitiiviraintaa
Essiiviraintana
Translatiivirainnaksi
Inessiivirainnassa
Elatiivirainnasta
Illatiiviraintaan
Adessiivirainnalla
Ablatiivirainnalta
Allatiivirainnalle
Abessiivirainnatta

Riimit

-ɑintɑ

Kaikki riimit

Lähteet