ram­pau­tu­mi­nen

substantiivi/ˈrɑmpɑu̯tuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: rampautua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä rampautua

Etymologia

rampautua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Paha rampautuminen, vakava, tapaturmainen tai väliaikainen kykyjen lamaantuminen merkitsi nopeaa kuolemaa.
— Jack London, Ennen Aatamia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirampautuminen
Genetiivirampautumisen
Partitiivirampautumista
Essiivirampautumisena
Translatiivirampautumiseksi
Inessiivirampautumisessa
Elatiivirampautumisesta
Illatiivirampautumiseen
Adessiivirampautumisella
Ablatiivirampautumiselta
Allatiivirampautumiselle
Abessiivirampautumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet