rat­ke­a­va

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: ratketa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka on mahdollista ratkaista tai selittää

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tuota kysellessään hän tunsi jotakin luhistuvan itsessään ja jotakin ratkeavan rikki.
— Reino Rauanheimo, Hiljainen pirtti
Arvelen asian ratkeavan parhaiten siten, että osa meistä siirtyy toisille maille.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä I Muinaiskansaa
Mutta juuri kun juttu näyttää ratkeavan, tapahtuu käänne, jonka myötä kaikki on arvioitava uudelleen.
— Wikipedia: Silta (televisiosarja)

Englanninkieliset vastineet

  • solvable
  • soluble

Lähteet