Merkitys
- 1.teonnimi verbistä raunioitua
Etymologia
raunioitua + johdin -minen
Esimerkkilauseet
Kirkon raunioituminen ja hylkääminen on todennäköisesti tapahtunut 1500 -luvun lopun ja noin vuoden 1650 välisenä aikana.
Linna hylättiin vuonna 1685, jonka jälkeen raunioituminen alkoi.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | raunioituminen |
| Genetiivi | raunioitumisen |
| Partitiivi | raunioitumista |
| Essiivi | raunioitumisena |
| Translatiivi | raunioitumiseksi |
| Inessiivi | raunioitumisessa |
| Elatiivi | raunioitumisesta |
| Illatiivi | raunioitumiseen |
| Adessiivi | raunioitumisella |
| Ablatiivi | raunioitumiselta |
| Allatiivi | raunioitumiselle |
| Abessiivi | raunioitumisetta |
Riimit
-inen
Kaikki riimit