rau­ni­oi­tu­mi­nen

substantiivi/ˈrɑu̯nioi̯tuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: raunioitua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä raunioitua

Etymologia

raunioitua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kirkon raunioituminen ja hylkääminen on todennäköisesti tapahtunut 1500 -luvun lopun ja noin vuoden 1650 välisenä aikana.
Wikipedia: Pyhän Laurin kirkon rauniot
Linna hylättiin vuonna 1685, jonka jälkeen raunioituminen alkoi.
Wikipedia: Mörbyn linnanrauniot

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviraunioituminen
Genetiiviraunioitumisen
Partitiiviraunioitumista
Essiiviraunioitumisena
Translatiiviraunioitumiseksi
Inessiiviraunioitumisessa
Elatiiviraunioitumisesta
Illatiiviraunioitumiseen
Adessiiviraunioitumisella
Ablatiiviraunioitumiselta
Allatiiviraunioitumiselle
Abessiiviraunioitumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet