reistailusubstantiivi
/ˈrei̯stɑi̯lu/
Merkitys
- 1.se, että jokin on epäkunnossa niin että siinä ilmenee toimintahäiriöitä
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
"Oo, Holger!" Nyt pujahtaa koko tohveli näkyviin ja kohta sen jälkeen toinen, mutta se tapahtuu harkitsematta, pelkästä innostuksesta, ja sentähden Barbro ei huomaa nauttia siitä, että Holger ilmeisesti ihastelee pienten samettitöppösien reistailua.
Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Barbro Bertingin tyttövuodet
Viisituntinen reistailu vallattomassa tuulessa on hyvänä apuna, kun illalla pääsen puiselle lavitsalle pitkäkseni — sitten nukun aamuun asti.
Astronautit olivat tunteja myöhässä komentoaluksen ohjausmoottorin reistailujen takia.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | reistailu |
| Genetiivi | reistailun |
| Partitiivi | reistailua |
| Essiivi | reistailuna |
| Translatiivi | reistailuksi |
| Inessiivi | reistailussa |
| Elatiivi | reistailusta |
| Illatiivi | reistailuun |
| Adessiivi | reistailulla |
| Ablatiivi | reistailulta |
| Allatiivi | reistailulle |
| Abessiivi | reistailutta |
Riimit
-eistɑilu
Kaikki riimit