re­so­nant­ti

substantiivi/ˈresonɑntːi/
Jaa

Merkitykset

  1. jokin, joka resonoi
  2. (fonetiikka)äänne, jossa esiintyy resonanssia

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • saksaResonant (m)

Esimerkkilauseet

Kolmen konsonantin yhtymille on tavallista, että ensimmäinen konsonantti on resonantti (/ l /, / r /, / m /, / n / tai / ŋ /) ja toinen ja kolmas konsonantti obstruentti (/ p /, / t /, / k / tai / s /), esimerkiksi sanoissa palkka, kanssa ja konsti.
Wikipedia: Suomen kieli
Resonantti (latinan verbistä resonare ' soida, kaikua ') on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, että ilma virtaa ulos ääntöväylästä muodostamatta hankaushälyä (kuten frikatiiveissa) tai sulkeumaa (kuten klusiileissa).
Wikipedia: Resonantti

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviresonantti
Genetiiviresonantin
Partitiiviresonanttia
Essiiviresonanttina
Translatiiviresonantiksi
Inessiiviresonantissa
Elatiiviresonantista
Illatiiviresonanttiin
Adessiiviresonantilla
Ablatiiviresonantilta
Allatiiviresonantille
Abessiiviresonantitta

Lähteet