riemastussubstantiivi
/ˈrie̯mɑstus/
Merkitys
- 1.riemastumisen tila; riemastuneisuus
Etymologia
riemastua + johdin -us
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Kun suutelen kasvojasi, rakkaani, saadakseni sinut hymyilemään, ymmärrän varmaan ilon, joka aamun valossa alas taivaalta virtaelee ja minkä riemastuksen suvituuli tuo ruumiilleni — kun suutelen sinua saadakseni sinut hymyilemään.
Bojaria liikutti tuo odottamaton sana, hän iloitsi Jelenan riemusta; ei arvannut vanhus, että se oli hukkuvan riemastusta, joka tarttuu oljenkorteen.
Esiintymistiheys
137 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | riemastus |
| Genetiivi | riemastuksen |
| Partitiivi | riemastusta |
| Essiivi | riemastuksena |
| Translatiivi | riemastukseksi |
| Inessiivi | riemastuksessa |
| Elatiivi | riemastuksesta |
| Illatiivi | riemastukseen |
| Adessiivi | riemastuksella |
| Ablatiivi | riemastukselta |
| Allatiivi | riemastukselle |
| Abessiivi | riemastuksetta |
Riimit
-iemɑstus
Kaikki riimit