rien­tä­mi­nen

substantiivi/ˈrie̯ntæminen/
Jaa

Johdettu sanasta: rientää

Merkitys

  1. teonnimi verbistä rientää

Etymologia

rientää + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kuinka mahdottoman suuri olikaan muutos, joka yhtäkkiä oli tapahtunut tuolle ennen niin kevytmieliselle Ruppertille; millä innolla hän nyt rakasti veljeänsä, jota hän ennen vihasi; missä uudessa valossa mailma ja elämä näkyi hänelle ja kuinka näkyväinen hänen sielussansa oli ihmisen tarkoitus: taisteleminen ja rientäminen parhaimpaan ja jaloimpaan.
— Oskar Höcker, Elävältä haudattu
Heti päivän koittaessa oli näiden sitte rientäminen pääjoukon perästä Vierimälle, noin pari peninkulmaa Virran sillalta pohjoiseen.
— J. O. Åberg, Sandelsin urhea joukko

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirientäminen
Genetiivirientämisen
Partitiivirientämistä
Essiivirientämisenä
Translatiivirientämiseksi
Inessiivirientämisessä
Elatiivirientämisestä
Illatiivirientämiseen
Adessiivirientämisellä
Ablatiivirientämiseltä
Allatiivirientämiselle
Abessiivirientämisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet